Tulinpahan kertaheitolla iloiseksi kotiin tullessa. Talossa ei ole käynyt joulutonttu, vaan rakennusalan Jeesus, eli putkari! Mennääs katsomaan lähempää.
Ensin tuli vastaan pätkä vanhaa viemäriä. Mitäs sanotte? Kyllähän toi olisi mennyt vielä 100-vuotta. Ai ei vai?
Edellinen katastrofi poissa ja tilalla uutta viemäriä. Tämä meinaa nyt kokonaisuutena sitä, että koko talon alla poikittain menevä pääviemäri on uusittu. Talon ja tarkastuskaivon välillä on vielä betoniputki, joka vaihtuu ensi kesänä.
Myös kylppärin puolella eka lattiakaivo hakee jo paikkaansa. Sepeliä on tilattu tasoitteeksi ja putkien ympärille, mutta sitä ei saa tuotua, koska toinen yrittäjä ei saa aikaiseksi hakea pihalta lavaa pois edestä. Tämmöstä se on. Pienien asioiden viivästys vaikuttaa kaikkeen.
Nottinkia 
Kattelin tuota aiempaa kirjoitusta ja viemärin veto-ongelmia… Onkos viemärin tuuletus myös kunnossa? Monesti vanhoissa taloissa moinen on jätetty syystä tai toisesta pois, tai asia on korvattu alipaineventtiilillä. Sitten ihmetellään miksi pytty purluttaa…
Oliko sulla muuten lupa noille touhuilles???
t. Tero
Viemäristä menee tuuletusputki katolle. Luulin sen olevan joskus tukossa viemärin kurluttaessa ja rassasinkin putkea katolla tuloksetta. Nyt ei kurluta, kun putket ovat auki.
Mitähän tohon kysymykseen sanoisi tietäen kysyjän ammatin ja aloittamatta kolmatta maailmansotaa 🙂 Muotoillaan vastaus siten, että vanhan talon ja erityisesti vanhan kellarin remontointi rakennusmääräysten mukaan johtaa minun käsityksen mukaan takuuvarmasti pommiin. Oikein tehty ja hyvin tehty eivät siis ole vanhan talon korjausrakentamisessa synonyymejä.
Varmaan kaikkien vanhojen talojen kellareiden ongelmat on saatu aikaan korjaamalla niitä kulloinkin voimassa olevien rakennusmääräysten mukaisesti. Jos otetaan esimerkiksi 50-luvulla rakennettu tyyppitalon kellari, niin sehän tarkoittaa, että 1. ei salaojia 2. raudoittamaton ohut laatta makaa saven päällä. Rakenne siis kuivuu sisäänpäin ja kosteutta tulee enemmän maasta kuin suihkusta. Takuuvarmat ongelmat saadaan aikaiseksi estämällä vesihöyryn kulkeminen ja/tai eristämällä sisäpuolelta orgaanisilla materiaaleilla. Tuossa on vaihtoehtona rempata kevyesti siten, että kuivumista ei estetä, eli ei vesieristeitä edes kylppäriin. Raskaampi vaihtoehto on kääntää kuivumissuunta sisältä ulos, joka tapahtuu lämpöeristämällä laatan alta ja sokkelin ulkopuolelta ja tietenkin salaojituksella. Tuolloin vesieristys on ok, mutta taasen patolevyt on ehdoton ei, koska vesihöyryn on päästävä kulkemaan vapaasti. Anturassahan ei ole kummassakaan tapauksessa mitään kapillaarikatkoa, eli maakosteutta nousee väkisinkin ja sen on päästävä pois, mieluummin ulos. Ei taida kumpikaan vaihtoehto täsmätä rakennusmääräysten kanssa?
Hola!
Heittelenpä tähän otteita RakMK C3:sta, samat löydät osoitteesta: http://www.finlex.fi/data/normit/1918-c2.pdf
Rakentamismääräykset ovat siitä v-mäisiä, että niitä saa tulkita:) Eli kuten jo alla olevasta huomaat, määräykset eivät anna suoraa vastausta näihin(kään) kysymyksiin. Mielestäni tuo jälkimmäinen vaihtoehto on parempi.
Tein oman kellarisaunan saneerauksen samalla periaatteella, ulkosokkeliin hengittävä maali, ja kosteat tilat kauttaaltaan vedeneristetyiksi. Meillä maanvastaisen seinän sisäpinta oli myös jo ennestään bitumisivelty, joten uskallan suositella sitä myös teille. Ja kylppäriin jatkuvatoiminen kylpyhuonepuhallin, saunasta korvausilma. Maahan nuo mainitsemasi roippeet, itse laitoin vain finnfoamia, mutta meillä hiekka alla oli täysin kuivaa…
Lupaa kyselin lähinnä siksi, että samalla olisit saanut suunnittelijalta piirustuksen toimivasta rakenneratkaisusta… Mutta eipähän tuo mitään salatiedettä ole, selviää nuo asiat muutenkin!
ps. tarkennus: ”itse aiheutettu” kosteus eristetään rakenteista ja poistetaan koneellisesti, ”luonnonkosteus” siten, että rakenne kuivuu kuin luonnostaan.
… 2. RAKENNUSPOHJAN KUIVATUS
2.2 Rakennuspohjan salaojitus
2.2.1
Rakennuspohja on salaojitettava veden kapillaarivirtauksen katkaisemiseksi ja pohjavedenpinnan pitämiseksi riittävällä etäisyydellä lattiasta…
2.2.1.4
Salaojituskerros voidaan tehdä vettä hyvin läpäisevästä tasarakeisesta seulotusta luonnonkiviaineksesta, sepelistä, pestystä singelistä tai muusta materiaalista, jolla on vastaavat vedenläpäisyominaisuudet ja joka kestää asennus- ja käyttöolojen rasitukset.
…
3
RAKENNUKSEN ALAPOHJA
3.1 Maanvastainen alapohja
3.1.1
Kellarin lattiaa lukuun ottamatta on maanvastaisen lattian yläpinnan oltava vähintään 0,3 m rakennuksen ulkopuolella olevan maanpinnan yläpuolella. Tästä voidaan poiketa erityisestä syystä vähäisessä määrin. Tällöin on perustusten kuivatuksen ohella huolehdittava perusmuurin suojaamisesta ulkopuoliselta kosteudelta
3.1.1.2
Höyrynsulun tarve ja sijoitus suunnitellaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon betonilaatan kuivumismahdollisuus. Lahoavia materiaaleja ei saa jättää höyrynsulun alapuolelle.
3.1.1.3
Maapohjalle, tulevan lattiarakenteen alle, levitetään vähintään 0,2 m paksu, kosteuden kapillaarisen nousun katkaiseva kerros kuten sepeli- tai pesty singelikerros. Kerroksen alle levitetään tarvittaessa suodatinkangas, mikäli perusmaa on savea tai silttiä.
3.1.1.4
Milloin lattian yläpinta on erityisestä syystä viereiseen maanpintaan verrattuna alempana kuin 0,3 m maanpinnan yläpuolella, varmistetaan sokkelin vedeneristyksellä sekä tehokkaalla pintavesien poisjohtamisella ja salaojituksella, ettei sade- ja sulamisvesiä tunkeudu ja siirry lattia- ja seinärakenteisiin.
…
Lainauksistasi ne suurimmat ristiriitaisuudet löytyykin, siis suhteessa tähän mun ”uskontoon”. Mä en halua missään nimessä vesieristää sokkelia, vaan aivan päin vastoin haluan kosteuden liikkuvan vapaasti. Kun lämpöeristän salaojittavalla eristeellä koko kellarin lattian ja seinät ulkopuolelta, niin rakenne kuivuu sisältä ulos. Kapillaarista kosteutta nousee tuolloin vain anturan kohdalta, mutta kun missään ei ole vedeneristystä, niin sekin kuivuu ulos. Mä aion jättää myös suihun vedeneristyksen reippaasti vajaaksi. Lattiat eristän suihkujen kohdalta ja hitusen nostan eristettä seinille, jotta suurimmat vedet löytävät kaivoon, mutta siinä se. Tuo Fuktisolin etusivun http://fuktisol.fi/ animaatio kertoo sekunnissa saman, mitä mä voisin selittää huonosti kirjoittamalla tuntikausia.
Katos, kirjoitit ilmastoinnistakin jotain. Mulle tulee saunaan tuloilma kiukaan yläpuolelle. Poisto lauteiden alta. Jätän myös vanhan poiston ylös, mutta sitä käytetään vain tarvittaessa kuivattamiseen. Kylppäriin tulee koneellinen poisto, joka käynnistyy kosteuden mukaan. Pukkarin puolelle (ei ovea) tulo.
Mun pitää lukea tässä ennen Joulua LVI-inssin oppimäärä, jotta osaan laskea ja päättää tarviinko lisää koneita.