Monthly Archives: lokakuu 2011

3h hieronta Hiltillä

Normaali

On se kova peli. Laatta on tässä tapauksessa onneksi (piikkaamisen kannalta) ohkainen. Jossain kohtaa on pari laattaa päällekäin ja välissä jotain ööh, nuuskaa 🙂 Samassa välissä kulkee vesikiertoisen lämmön putket. Olen aivan helvetin huojentunut, että päätin avata tuon ja tehdä kaikki alhaalta uusiksi. Näyttäisi olevan pehmeää hiekkaa alla, joten se sopii sellaisenaan salaojittavan eristeen alle.

Kovin homma tulee noiden tiilien hakkaamisessa irti (näkyy kuvassa vasemmalla) Ovat aika tiukassa, mutta liian raju ei saa olla, ettei sokkeli saa osumaa turhaan. Paras tapa tuntuu olevan puolikevyt nakuttelu, jolloin reikätiilet hajoavat käsiin. Taisin juuri valehdella, sillä oikeasti kovin homma on tuon paskan kuskaaminen ulos. Lava pitäisi olla pihalla alkuviikosta, mutta täällä maalla noi aikamääreet ei ole niin justiinsa, hyvässä ja pahassa.

Laitetaan vielä kuva tuosta ihmeaineesta, jota saa Suomen Piikkiöstä. Tuon kanssa rakenteet saadaan niin kuivaksi, että päällä ei kävele edes Jeesus. Joo, nyt menee tarina vähän arveluttavalle uralle ja kädet tärrää, joten jätän jutut tänään päättämästäni laatta- ja seinärakenteesta tuonnemmaksi.

Keskikokoisten kysymysten äärellä

Normaali

Halavatun antura

Edellisen postauksen kommentissa sivuttiin kaivuusyvyyttä. Sillä ei ole minusta merkitystä viemäreiden kannalta, koska lattiaa ei tulla laskemaan ja uudet viemärivedot tulevat joka tapauksessa samalle syvyydelle kuin vanhatkin. Minä mietin kaivamista lähinnä suhteessa seiniin, tarkemmin anturaan (eli se betonitassu seinien alla). Esson baarissa hevosmiehet tiesivät kertoa, että tämmöisissä taloissa antura tulee usein vastaan vähän turhan nopsaan. Anturaa en ala ihan vähällä jatkamaan, joten tuo määrittää uusien lattiarakenteiden alarajan, eli fuktisolin paikan, muun eristeen paksuuden ja viime kädessä huonekorkeuden.

Rakenteesta siis tulee bauttiarallaa tämmöinen (ylhäältä alas, vesieristettä vain suihkutilaan)

  • laatat
  • saneerauslaastilla kaadot, vai onnistuuko kaadot valuun (en tiedä näistä, remppamies saa päättää)
  • valu
  • suodatinkangas
  • EPS-lattiaeristettä niin paljon kuin sopii (toivottavasti ainakin 10 cm)
  • salaojittava eriste, eli Fuktisol (10 cm)
  • sepeliä pikkuriikkisen tasoitteeksi (Fuktisolin ansiosta ei tarvitse periaatteessa lainkaan)
  • suodatinkangas
  • savimaa

Tässä on vaan semmoinen mutta, että en ole vielä ihan varma missä antura menee kylppärin kohdalla. Minusta antura näkyy tuossa käytävällä kylppärin ulkopuolella (kuva). Tuossa käytävällä on huonekorkeus 215cm, ok.

Mutta kun kurkkaame tulevaan kylppäriin, niin näyttääkin tältä. Klikatessa kuvaa isommaksi voi nähdä koripalloilijan polven korkuisen ulkoneva kakun. Huonekorkeus 230cm!

Epäilen, että anturaa ei ole jatkettu, vaan lattia on valettu aivan anturan alareunaan ja rakennettu sitten pienessä kännissä tiilistä anturan päälle tuo kakku. En ole vielä raapaissut kakkua, mutta tietäen tämän talon muut paikat uskon laastin alla olevan reikätiiliä kyljellään.

Jos olisin fiksu, niin kaivaisin nyt ulkopuolelta yhtä syvälle, niin sillä tuo selviäisi. Mutta koska olen laiska, kärsimätön ja piikkaan tuon laatan joka tapauksessa hittohon, niin eiköhän tuo kohta selviä sisältäkin. Salaojathan tulee keväällä, joten silloin saa kaivaa ihan riittävästi. Periaatteessahan salaojat <-> kylppäri pitäisi rakentaa päinvastaisessa järjestyksessä, mutta periaatteessa kaljaa ei pitäisi juoda liikaa, eikä ajaa ylinopeutta, mutta käytännössä.. niin.

**edittiä

Kävin heti vähän rapsuttamassa tuolta ja vittuakos minä täällä ihmettelin kun kurkkaamalla näkyi heti mistä kyse.

Oli siis juuri kuten uumoilin edellä, eli tiiliä anturan päällä. Paukutin myös laatan rikki ja kaivoin anturan esiin. Tsissus kristus oli muuten ohut laatta. Alla on märkää hiekkaa. Tässä käy juuri kuten uumoilin, eli tulossa on huonekorkeuden ja maanalaisen eristyksen kompormissi. Tiedossa siis hallitusneuvottelut. Anturan alareunasta kattoon on vähintään 240cm, eli pelivaraa on, mutta ei liikaa.

Lämmityksestä

Eipä tullut ihan ekana mieleen kun halusin uuden kylppärin, että sen tiimoita joudun miettimään koko talon lämmitystä. Ajatusketjuhan menee tiivistettynä seuraavasti.

Nyt 60-luvun kattila lämmittää vettä, eli käyttövettä ja pattereita. Kylppärin lattiassa siis vesikierto ja muualla talossa vesipatterit. Ekaan asuinkerrokseen on jo hommattu ilmalämpöpumppu, jonka myötä kyseisen kerroksen patterit ovat aivan kovimpia pakkasia lukuunottamatta pois päältä. Olen erityisen ihastunut ilpon kykyyn jäähdyttää, kuivattaa ja myös ilman puhdistukseen suurimmista hiukkasista (2 koiraa). En ole mitannut, mutta eiköhän tuo energiaakin säästä. Hankintakustannus myös olematon. Huonoina puolina pieni ääni ja lämpimän/kylmän ilman siirtyminen talossa. Niin ja toissatalvena piti kerran poistaa jäätä.

Öljystä haluan pidemmällä aikavälillä eroon, koska säiliö vie biljardipöydän verran arvokasta tilaa kellarista. Öljyn hinnan kehityksestä en viisastele tässä, mutta säiliön täyttö on aina oma operaationsa ja myös aina pieni pommi lompakossa. Jokaisella täytöllä ostaisi ja asennuttaisi yhden ilpon 🙂 Jos haluaisin jatkaa vesikiertoisella lämmityksellä, niin pitäisi suunnata katse ilmavesipumppuihin tai maalämpöön. Molemmissa on yksi massiivinen huono puoli, aloituskustannukset. Laskelmia on yhtä monta kuin laskijaakin, mutta minä en halua ostaa tuoretta tekniikkaa sillä oletuksella, että se saattaisi maksaa itsensä takaisin parissakymmenessä vuodessa. Nuo eivät myöskään tee kerralla kuumaa vettä, vaan sitä joutuisi joka tapauksessa tulistamaan ainakin käyttöveden osalta. Myös ilpon yllä mainitut hyvät puolet puuttuvat (jäähdytys, kuivaus, puhdistus).

Kylppärissä nyt siis vesikiertoinen lattialämmitys ja nyt piti tehdä päätös, että haluanko jatkaa vesikiertoisella vai en. Enpä halua. Kellariin tulee siis ilmalämpöpumppu ja kylppärin lattiaan vähintään mukavuuslämpöä sähköllä. Vielä on aikaa vaihtaa mieltä, mutta tällä hetkellä näin.

Talon lämmitys ei voi kuitenkaan olla yksin ilmalämpöpumppujen varassa. Se voi olla sitä käytännössä melkein koko vuoden, mutta koska niidenkin tekniikassa on pienet haasteensa (jään kertyminen jossain olosuhteissa, tulipalopakkanen..), niin jotain varmempaa pitää olla taustalla. Kun öljy joskus lähtee (ei siis vielä), niin korvaan näillä näkymin vesipatterit sähköpattereilla. Patterit siis lähtevät käyntiin, jos joku ilpo on pois pelistä tai pakkasta on yksinkertaisesti liikaa.

Kuten edellisen postauksen kommentissa ehdotettiinkin, niin olen  myös etsinyt käyttövedelle varaajaa johon on myöhemmin mahdollista liittää aurinkokeräin. Nuo aurinkovempeleethän ovat vielä niin kalliita, ettei niitä ole mitään järkeä hankkia pelkän käyttöveden valmistukseen, mutta hyvä siihen on varautua.

Pikkuriikkinen update

Normaali

Pikkuasioita viety kaikilla rintamilla eteenpäin.

Jo männä viikolla putkari kävi kytkemässä vanhan vesikiertoisen lattialämmön poikki ja kytki suihkukaapin toisaalle kellariin. Ostin muuten kaapin huuto.netistä kriteereillä ”neljä seinää ja korkeintaan pari metriä korkea”.. Pikkusen tiukoille meni 🙂 Kaappi jouduttiin nimittäin nostamaan tiilien päälle, että saatiin nippanappa kaatoa viemäriin. Tuo siis liitettiin pystyputkeen,  koska kaivoa ei tilassa ole.

Pikku järjestelyjä tehty, kuten

  • Hilti vuokrattu. Huomenna paukkuu! Voin suositella lämpimästi Hyvinkään Cramoa. Hyvä palvelu, joustavat ehdot, hyvä hinta, hyvät alennukset ja vielä oikeita vehkeitä heti hyllyssä. Meinas olla oikein valinnanvaraa.
  • Siirtolava tilattu. Tullee alkuviikosta. Sekapaskon viemisestä saa muuten maksaa 140e /tonni. Hui!
  • Naapuri varattu avuksi piikkaushommiin.
  • Putkari varattu parin viikon päähän viemärihommiin. Siihen mennessä siis pitäisi olla kaivettuna talon suolisto esiin.
  • Sähkäri varattu jonnekin kuukauden päähän.
  • Fuktisolit tilattu, kohta haettu. Jaa mikä Fuktisol? No tota -> Fuktisol
  • NIIIIN ja viides remonttimies kävi tänään katsomassa paikat. Olen sen verran taikauskoinen, että en veikkaile ukosta mitään ennakkoon.

Vielä tarttis hommata

  • Kunhan tiedän, että kuinka syvälle voin kaivaa, niin on hommattava lisää lämpöeristettä Fuktisolin ja laatan väliin. Siihen tulee näillä näkymin EPS-levyä niin paksulti kuin vaan mahtuu huonekorkeudesta tinkimättä. Toivottavasti sopii edes 10cm. Tossa siis ideana, ettei lattialämmityksellä lämmitetä maata, koska 1. Se maksaa ja 2. Liian heikolla lämpöeristyksellä maakosteus höyrystyy lattian alle. Fuktisolin ja laatan välinen lämpötilaero pitäisi olla vähintään 3 astetta.
  • Varaaja. Olen ihan kaffella noista malleista. Ei oo helppoa löytää hyvää, halpaa ja energiataloudellista. Asiaa ei helpota valitettava fakta, että olen vieläkin ihan kiikun kaakun, että haluanko myöhemmin jatkaa vesikiertoisella lämmityksellä. Kohta on pakko päättää.
  • Kiuas. Tämä on helppo. Aika varmasti tulee joku Harvia Legend tai vastaava halpakopio.
  • Laatat ja suihkukalusteet. Näistä odotettavissa kevyttä vääntöä kotona. 🙂
  • Myöhemmin tietty paneeleita, valaisimia ja semmoista sälää.

Remppaspedet

Normaali

Lupasin kertoa noista urakoitsijoista, joten täältä pesee. Vältän tarkoituksella liian tarkkoja kuvauksia, koska mulla ei ole just nyt tarvetta hevosenpäille.

Tapaus 1

Etsin netistä suht paikallisia remppafirmoja, kunnes törmäsin firmaan, jonka osoite oli samalla kylällä. Soitto numeroon, johon vastasi tuskin kuuluvalla äänellä joku heppu, joka ihmetteli miksi sille soittelen. Kerroin miten löysin numeron ja kohta selvisi, että remonttireiska oli kuollut jo vuosi sitten. RIP vaan, mutta hiukan ihmettelen miksi joku pitää ilmeisen tietoisesti aktiivisessa käytössään menehtyneen puhelinliittymää. Sain kuitenkin kaverilta vinkin firmasta joka jatkaa samaa toimintaa. Soitto sinne ja kohta olikin innokas heppu langan päässä. Sovittiin tapaaminen talolla. Sovittuna päivänä sainkin viestin, että ei pääse tulemaan lasten synttärikutsujen takia, joten hän tulisi toisena ajankohtana. Kun seuraava aika lähestyi, niin oli kuulemma koira sairaana ja vain hänellä on lähipiirissä ajokortti, joten ei pääse, mutta tulisi heti seuraavana päivänä. Tässä kohtaa oli jo ns. ”mitä vittua”-fiilis, mutta annoin vielä siimaa ja kaveri ilmestyikin paikalle. Näytin tilat ja hän vaikutti ymmärtävän oikein hyvin mistä on kyse ja sain alustavan karkean hinta-arvionkin. Kättelyt ja sovimme palaavamme yksityiskohtiin seuraavalla viikolla, jolloin hän ottaa myös tekijän mukaan. Sovittuna päivänä sain tekstiviestin, että tekijäukkeli on sairastunut, joten siirretään tuonnemmaksi. En vastannut enää mitään, eikä firmastakaan ole sittemmin kuulunut mitään.

Tapaus 2

Tämä oli myös paikallinen firma, joka oli tehnyt sukulaisillekin yhden isomman rempan. Olin dumpannut hepun aiemmin, koska ei vastannut soittopyyntööni, mutta nyt nöyrryin edellisen tapauksen jälkeen soittamaan. Sain kaverin paikalle ja oli todella asiallinen heppu. Varoitti kuitenkin, että hän pääsee tekemään vain, jos eräs toinen isompi projekti siirtyy. Niinhän siinä kävi, että toinen projekti ei siirtynyt, joten tämä oli siinä. Propsit siitä, että piti minut ajan tasalla, ei luvannut liikoja ja piti lopulta yhteyttäkin hyvin. Sain myös yhteystiedot hänen tuntemalleen remppafirmalle.

Tapaus 3

Tämä virsi ei pitkään soinut. Ekassa puhelussa kaveri sanoi, että nyt on pari viikkoa ruuhkaa, mutta hän soittaa takaisin sitten. Sanoin minulla olleen vähän huonoja kokemuksia soittolupauksista, joten hän vannotti soittavansa. Pari viikkoa meni, kolmaskin. Ei puhelua. Sanonko mikä alkoi puskemaan otsasta läpi?

Tapaus 4

Avauduin naapurille asian tilasta jossain välissä ja kuinka sattuikaan, että hän osasi suositella firmaa, joka on heillekin tehnyt vaikka mitä. Jokohan nyt natsaisi? Pikasurffaus firman kotisivuille, jossa lukuisat referenssikuvat kylppäreistä kertoi, että kokemusta löytyy. Puhelin käteen. Luurin päässä oli jälleen todella vakuuttavan oloinen heppu. Pitkän puhelun aikana kävi selväksi, että hän ymmärtää myös vanhojen kellareiden kosteusjutuista ja monesta muusta. Kun vielä saatiin tapaaminen sovittua heti seuraavalle päivälle, niin aurinko tuntui taas paistavan. Se paiste ei pitkään kestänyt, kun kuulin, että olin hävinnyt vesijuoksulle. VESIJUOKSULLE! Sovittiin tapaaminen seuraavalle viikolle, jolloin tulikin kuulemma yllättäen oksennustauti, mutta hän soittaisi heti seuraavana päivänä. Vastasin viestiin, että soittaa kun paranee. Ei ole soitellut, eikä vastaa puheluihin.

***************

Joku varmasti nyt miettii, että mitä minä olen sanonut väärin. En mitään. Rahasta ei olla edes puhuttu ja ainoa tarkka vaatimus on ollut, että Jouluksi valmis. Joillekin ei ole annettu kauhalla, eikä voitu antaa edes lusikalla, koska eivät löydä omasta paidastaan pääaukkoa. Noh, nyt on pidettävä pää kylmänä ja rauta kuumana. 8 viikkoa Jouluun.

Kuveksia purkuhommista

Normaali

Ennen kuin kerron lisää suunnitelmista ja noista helvetin haalariapinoista, eli uskomattoman spedeistä urakoitsijoista, niin laitetaan muutama kuva purkuhommista. Laatat lähti siis nätisti poravasaralla ja seinä autettiin kumoon moskalla. Öljykolmion pojat Suomen Turusta kävivät nuolemassa säiliön kuivaksi. Säiliön sain palasiksi ihan itte rälläkällä ja puukkosahalla. Kaikki jätteet sain ilmaiseksi dumpattua. Tiilet ja betoni meni paikallisen rautakaupan taakse pihan laajennuksen täytteeksi ja öljysäiliö metallinkeruuseen.

Suunnittelua

Normaali

Suunnittelun lähtökohtana seuraavat puutteet ja realiteetit

  • Tilan yleisilme on vanha ja karu, eli ruma
  • Viemäreissä on öh haasteita (Lue: avattava aika-ajoin tai alakerta lainehtii HIFK:sta)
  • Kuuma käyttövesi loppuu inan verran nopsaan suihkussa
  • Käytöstä poistettu öljysäiliö poistettava jo ihan ympäristösyistä
  • Ilmastointi puutteellinen
  • Kiuas palanut puhki
  • Ei pukuhuonetta
  • Salaojitus puuttuu, joten maakosteus voi olla ongelma

Lyhyesti tarkoitus tehdä jotakuinkin seuraavaa

  • Öljysäiliön edestä seinä pois ja säiliö hittohon
  • Lattiat auki ja viemärit uusiksi
  • Öljysäiliön paikalle uusi suihkutila
  • Nykyisen suihkun paikalle pieni pukuhuone
  • Toisaalle kellariin suoralla sähköllä varaaja, johon on myöhemmin mahdollisuus liittää esim aurinkokeräin
  • Kylppäriin ilmastointi, eli reikä seinään ja esim. kosteuden tunnistava Pax takavedonestimellä
  • Märkätiloihin lattialämpö sähköllä ja toisaalle kellariin ilmalämpöpumppu
  • Juu en puhunut tässä salaojista vielä mitään, mutta se onkin oma tarinansa

Noin siis lyhyesti. Ei homma ihan noin helposti kyllä mene, mutta siitä lisää seuraavissa postauksissa.

Tossa vielä ööh italialaistyylinen raapustus suunnitelmasta

Suunnitelma

Kylppärirempan lähtötilanne

Normaali

Vanhan auton ainoa toimiva etulyhty raapii haavaa märän asfaltin puolustuskyvyttömään pintaan. Rikkinäisen ilmastointilaitteen särinän takaa tunkeutuu vaimea, mutta sinnikäs virta Merisään yksitotisia sanoja, jotka putoavat märälle kumimatolle vain kuollakseen muistijälkeä jättämättä. On pimeää. Öljynpaineen varoitusvalon kajossa voi kuitenkin juuri ja juuri nähdä väsyneen miehen uurteiset kasvot, joiden takana vellovassa ajatuskoneistossa kilpailee päänsäryn kanssa vain yksi ajatus, ”Kohta saunaan!”

Se siitä proosasta. Pointti on siinä, että mies pitää saunasta, mutta sauna näyttää tältä. Jotain on tehtävä.

Ei hitto, taas blogi

Normaali

Nonni. Lähdin Facebookista, liityin Google Plussaan ja nyt perustin blogin.

Jos sosmediat olisivat illanviettopaikkoja, niin Google+ olisi Old Bank ja Facebook olisi Hotelli Vantaa. Siinä oli riittävästi syytä vaihtaa. Plussaan siirtymisessä oli kuitenkin yksi (ja vain yksi) huono puoli. Plussassa ei voi järkevästi ylläpitää kronologista kuvagalleriaa siten, että uusien kuvien myötä tulisi aina sujuvasti uusi postaus streamiin. Kohta joku varmaan kertoo miten mokoma onnistuu, mutta tähän blogihommaan on toinenkin syy. Pidän kirjoittamisesta, itsestäni ja itsestäni kirjoittamisesta. Ajatusten Aurajoki virtaa usein siihen tahtiin, että tekstit eivät kertakaikkiaan istu pituudeltaan, eikä taajuudeltaan sosmedioiden ”kävin tänään kakalla, hehe”-viestien joukkoon.

Mikä ihmeen Nottinkia? Mietin blogin nimeä pitkään, melkein kolme sekuntia, kun mieleen kolahti vanhan kaverin kaveristaan kertoma juttu lapsuusvuosilta. Joskus himmeällä 80-luvulla jonkun Joulun alla tämä kaverin kaveri oli istunut  isänsä kanssa keittiössä. Isä luki pöydän ääressä lehteä ja poltteli norttia. Poika oli täynnä joulumieltä, koska kaikki kavereiden puheenaiheet olivat jo useita päiviä pyörineet lahjatoiveiden ympärillä. Hetken aikaa mietittyään poika rohkaistui ajattelemaan ääneen, että mitä hän mahtaa saada joululahjaksi. Isä pudotti pojan välittömästi toteamalla, että ”Sä saat poika nottinkia!” Jostain selittämättömästä syystä tämä juttu palasi mieleen juuri nyt, joten olkoot siinä nimi blogille.

Blogi ei siis liity ainakaan nimensä puolesta yhtään mihinkään, mutta tämänhetkinen syy blogin olemassaoloon on vanhan talon omistamisen ilot ja tarkemmin jo meneillään oleva kylppäriremppa. Seuraaviin postauksiin tulee pläjäytyksiä lähtötilanteesta, suunnitelmista (suunnittelemattomuudesta), kummallisista remppafirmoista ja tietenkin kuvia.