Halavatun antura
Edellisen postauksen kommentissa sivuttiin kaivuusyvyyttä. Sillä ei ole minusta merkitystä viemäreiden kannalta, koska lattiaa ei tulla laskemaan ja uudet viemärivedot tulevat joka tapauksessa samalle syvyydelle kuin vanhatkin. Minä mietin kaivamista lähinnä suhteessa seiniin, tarkemmin anturaan (eli se betonitassu seinien alla). Esson baarissa hevosmiehet tiesivät kertoa, että tämmöisissä taloissa antura tulee usein vastaan vähän turhan nopsaan. Anturaa en ala ihan vähällä jatkamaan, joten tuo määrittää uusien lattiarakenteiden alarajan, eli fuktisolin paikan, muun eristeen paksuuden ja viime kädessä huonekorkeuden.
Rakenteesta siis tulee bauttiarallaa tämmöinen (ylhäältä alas, vesieristettä vain suihkutilaan)
- laatat
- saneerauslaastilla kaadot, vai onnistuuko kaadot valuun (en tiedä näistä, remppamies saa päättää)
- valu
- suodatinkangas
- EPS-lattiaeristettä niin paljon kuin sopii (toivottavasti ainakin 10 cm)
- salaojittava eriste, eli Fuktisol (10 cm)
- sepeliä pikkuriikkisen tasoitteeksi (Fuktisolin ansiosta ei tarvitse periaatteessa lainkaan)
- suodatinkangas
- savimaa
Tässä on vaan semmoinen mutta, että en ole vielä ihan varma missä antura menee kylppärin kohdalla. Minusta antura näkyy tuossa käytävällä kylppärin ulkopuolella (kuva). Tuossa käytävällä on huonekorkeus 215cm, ok.

Mutta kun kurkkaame tulevaan kylppäriin, niin näyttääkin tältä. Klikatessa kuvaa isommaksi voi nähdä koripalloilijan polven korkuisen ulkoneva kakun. Huonekorkeus 230cm!

Epäilen, että anturaa ei ole jatkettu, vaan lattia on valettu aivan anturan alareunaan ja rakennettu sitten pienessä kännissä tiilistä anturan päälle tuo kakku. En ole vielä raapaissut kakkua, mutta tietäen tämän talon muut paikat uskon laastin alla olevan reikätiiliä kyljellään.
Jos olisin fiksu, niin kaivaisin nyt ulkopuolelta yhtä syvälle, niin sillä tuo selviäisi. Mutta koska olen laiska, kärsimätön ja piikkaan tuon laatan joka tapauksessa hittohon, niin eiköhän tuo kohta selviä sisältäkin. Salaojathan tulee keväällä, joten silloin saa kaivaa ihan riittävästi. Periaatteessahan salaojat <-> kylppäri pitäisi rakentaa päinvastaisessa järjestyksessä, mutta periaatteessa kaljaa ei pitäisi juoda liikaa, eikä ajaa ylinopeutta, mutta käytännössä.. niin.
**edittiä
Kävin heti vähän rapsuttamassa tuolta ja vittuakos minä täällä ihmettelin kun kurkkaamalla näkyi heti mistä kyse.

Oli siis juuri kuten uumoilin edellä, eli tiiliä anturan päällä. Paukutin myös laatan rikki ja kaivoin anturan esiin. Tsissus kristus oli muuten ohut laatta. Alla on märkää hiekkaa. Tässä käy juuri kuten uumoilin, eli tulossa on huonekorkeuden ja maanalaisen eristyksen kompormissi. Tiedossa siis hallitusneuvottelut. Anturan alareunasta kattoon on vähintään 240cm, eli pelivaraa on, mutta ei liikaa.
Lämmityksestä
Eipä tullut ihan ekana mieleen kun halusin uuden kylppärin, että sen tiimoita joudun miettimään koko talon lämmitystä. Ajatusketjuhan menee tiivistettynä seuraavasti.
Nyt 60-luvun kattila lämmittää vettä, eli käyttövettä ja pattereita. Kylppärin lattiassa siis vesikierto ja muualla talossa vesipatterit. Ekaan asuinkerrokseen on jo hommattu ilmalämpöpumppu, jonka myötä kyseisen kerroksen patterit ovat aivan kovimpia pakkasia lukuunottamatta pois päältä. Olen erityisen ihastunut ilpon kykyyn jäähdyttää, kuivattaa ja myös ilman puhdistukseen suurimmista hiukkasista (2 koiraa). En ole mitannut, mutta eiköhän tuo energiaakin säästä. Hankintakustannus myös olematon. Huonoina puolina pieni ääni ja lämpimän/kylmän ilman siirtyminen talossa. Niin ja toissatalvena piti kerran poistaa jäätä.
Öljystä haluan pidemmällä aikavälillä eroon, koska säiliö vie biljardipöydän verran arvokasta tilaa kellarista. Öljyn hinnan kehityksestä en viisastele tässä, mutta säiliön täyttö on aina oma operaationsa ja myös aina pieni pommi lompakossa. Jokaisella täytöllä ostaisi ja asennuttaisi yhden ilpon 🙂 Jos haluaisin jatkaa vesikiertoisella lämmityksellä, niin pitäisi suunnata katse ilmavesipumppuihin tai maalämpöön. Molemmissa on yksi massiivinen huono puoli, aloituskustannukset. Laskelmia on yhtä monta kuin laskijaakin, mutta minä en halua ostaa tuoretta tekniikkaa sillä oletuksella, että se saattaisi maksaa itsensä takaisin parissakymmenessä vuodessa. Nuo eivät myöskään tee kerralla kuumaa vettä, vaan sitä joutuisi joka tapauksessa tulistamaan ainakin käyttöveden osalta. Myös ilpon yllä mainitut hyvät puolet puuttuvat (jäähdytys, kuivaus, puhdistus).
Kylppärissä nyt siis vesikiertoinen lattialämmitys ja nyt piti tehdä päätös, että haluanko jatkaa vesikiertoisella vai en. Enpä halua. Kellariin tulee siis ilmalämpöpumppu ja kylppärin lattiaan vähintään mukavuuslämpöä sähköllä. Vielä on aikaa vaihtaa mieltä, mutta tällä hetkellä näin.
Talon lämmitys ei voi kuitenkaan olla yksin ilmalämpöpumppujen varassa. Se voi olla sitä käytännössä melkein koko vuoden, mutta koska niidenkin tekniikassa on pienet haasteensa (jään kertyminen jossain olosuhteissa, tulipalopakkanen..), niin jotain varmempaa pitää olla taustalla. Kun öljy joskus lähtee (ei siis vielä), niin korvaan näillä näkymin vesipatterit sähköpattereilla. Patterit siis lähtevät käyntiin, jos joku ilpo on pois pelistä tai pakkasta on yksinkertaisesti liikaa.
Kuten edellisen postauksen kommentissa ehdotettiinkin, niin olen myös etsinyt käyttövedelle varaajaa johon on myöhemmin mahdollista liittää aurinkokeräin. Nuo aurinkovempeleethän ovat vielä niin kalliita, ettei niitä ole mitään järkeä hankkia pelkän käyttöveden valmistukseen, mutta hyvä siihen on varautua.